Korttipelit eivät ole syntyneet tyhjiöstä: ne heijastavat aikansa poliittisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia elementtejä. Historiassa korttipakat ovat kulkeneet kaupungista ja valtakunnasta toiseen muuttuen matkalla. Riippumatta tästä, niiden perusajatus, eli strategian, onnen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen yhdistelmä, on säilynyt. Monet nykyiset korttipelit ovat syntyneet tilanteissa, joissa yhteiskunnat olivat murroksessa, ja politiikka, hierarkia ja paikalliset tavat muokkasivat pelejä ja niiden sääntöjä. Jopa suomalaiset korttipelit, kuten tunnettu paskahousu, kertovat omanlaista tarinaa, jossa mukana voi olla niin historiaa kuin myös politiikkaa. Käydään tässä kirjoituksessa tarkemmin läpi, miten historia ja politiikka on vaikuttanut korttipelien syntyyn.
Kaupan reitit ja matka korttipelien varhaisina muovaajina
Ensimmäisten korttipelien juuret ulottuvat Aasiaan, missä paperin ja painotekniikan kehittyminen loi perustan varhaisille korttipakoille. Kun nämä kortit alkoivat kulkea kauppiaiden mukana kuuluisaa silkkitietä pitkin länteen, ne kohtasivat monenlaisia kulttuureja ja poliittisia alueita. Jokainen kaupunki ja valtakunta saattoivat muokata korttien symboliikkaa ja sääntöjä omiin tarkoituksiinsa. Tämä kaikki loi pohjan Euroopan monimuotoiselle korttipeliperinteelle. Eli pelit eivät siis levinneet vain viihteenä, vaan ne kantoivat mukanaan matkan jälkiä, kuten sotilaallisia teemoja.
Vähitellen korttipelit siirtyivät Euroopan hovien suosikiksi, mikä vaikutti suoraan niiden muotoon ja luokitteluun. Erityisesti Ranskassa pelit alkoivat saada nykyisin tuttuja maasymboleita, ja kortteihin liitettiin hallitsijoita sekä tarunomaisia hahmoja. Tässä samalla tavallisella kansalla oli omat versionsa peleistä, joissa säännöt olivat joustavampia ja symboliikka arkisempaa.
Nykyään tämä kehitys tai matka jatkuu digitaalisessa maailmassa, jossa teknologia on noussut keskiöön. Nykyään esimerkiksi sellaiset nettikasinot, joilla onnistuu talletus ilman pankkitunnuksia ovat nousseet suosioon ja toimivat omanlaisena kehityssuuntana. Eli vaikka itse korttipelit ovat pysyneet perinteisessä muodossaan, pelipöydät ovat muuttuneet digitaalisiksi pelialustoiksi ja niin edelleen. Kehitys siis jatkuu nykypäivänä enemmänkin peliympäristöissä, eikä niinkään itse korttipeleissä.
Paskahousu – suomalainen kansanpeli
Paskahousu on yksi niistä suomalaisista peleistä, joka on ollut suosiossa jo vuosikymmeniä. Pelin alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta se ajoittuu luultavasti 1900-luvun alkuun, jolloin korttipelit olivat tiukasti sidoksissa arkeen ja politiikka vaikutti vahvasti siihen, miten ja missä pelaaminen tapahtui. Kun Suomi kävi läpi itsenäistymisen ja sodanjälkeisen jälleenrakennuksen vaiheita, paskahousu saattoi toimia ikään kuin kevyenä vastapainona kiireiselle ja rankalle arjelle.
Vaikka paskahousu ei perustu monimutkaisiin strategioihin, sen säännöt ja rakenne kertovat paljon suomalaisesta kulttuurista ja historiallisista oloista: pelissä korostuvat reiluus, suoraviivaisuus ja mahdollisuus voittaa ilman monimutkaisia sääntöjä, mikä heijastelee hyvin suomalaisen yhteiskunnan arvoja erityisesti 1900-luvun aikana. Vaikka tästäkään ei varsinaisesti ole varmaa tietoa, on huhuttu, että peli levisi nopeasti työväestön, maaseudun ja opiskelijoiden keskuuteen. Näin siitä tuli monille arjen aktiviteetti.
Myöhemmin paskahousu on luonnollisesti siirtynyt digitaaliseen maailmaan, vaikka sen perusluonne onkin pysynyt ennallaan. Sen historia muistuttaa edelleen 1900-luvun poliittisista tilanteista sekä siitä, kuinka kansanpelit voivat olla yksinkertaisia ja silti suosittuja.
Euroopan valtapolitiikka ja korttipelien kehitys
Kun Euroopan valtiot alkoivat kilpailla keskenään sotien aikakaudella, myös strategiaa ja taktikointia vaativia korttipelejä syntyi. Pelit, kuten Bridge ja sen esi-isänä pidetty Whist, muotoutuivat osittain sotilaallisten teorioiden ja poliittisten jännitteiden myötä. Niissä pelaajien tuli lukea vastustajia, ennakoida siirtoja ja suunnitella etukäteen, mitkä kaikki ovat taitoja, jotka olivat hyvin arvostettuja myös sen ajan politiikassa.
Monet näistä peleistä yleistyivät erityisesti upseerien ja virkamiesten keskuudessa, mistä ne levisivät sitten varakkaampiin piireihin. Pelipöydät toimivat joskus myös epävirallisina neuvottelupaikkoina, joissa vaihdettiin ajatuksia ja tehtiin liittoumia. Korttipelit olivat siis enemmän kuin viihdettä: ne olivat osa politiikkaa. Kun historiaa seuraa tarkasti, huomaa, että juuri näissä ympäristöissä ja tunnelmissa kehittyivät sellaiset pelit, jotka vaativat nykypäivänäkin taitoa ja psykologiaa.
Vaikka maailma onkin muuttunut, sotien aikakaudella syntyneiden korttipelien peruslogiikka on säilynyt. Nykyisin ne elävät niin fyysisinä kuin myös digitaalisina versioina, joissa molemmissa, ne edelleen kantavat poliittisen historian mukanaan.
Kiellot korttipelien leviämisen ohjaajina
Monissa maissa poliittiset ja uskonnolliset johtajat ovat vuosisatojen ajan yrittäneet rajoittaa korttipelaamista. Kiellot eivät kuitenkaan pysäyttäneet pelaamista, vaan johtivat vain vaihtoehtoisten pelimuotojen syntyyn. Kun pelaaminen siirtyi virallisista tiloista salaisiin kokoontumisiin, pelien säännöt saattoivat mukautua joustavammiksi ja niihin saatettiin lisätä elementtejä, jotka sopivat paremmin piiloteltuun pelaamiseen.
Kiellot vaikuttivat erityisesti siihen, millaisia kortteja käytettiin ja mitä pelejä suosittiin. Joissakin maissa kortteihin lisättiin uskonnollisia symboleita, toisissa taas niistä poistettiin kaikki poliittisesti arveluttava. Tämä ilmiö saattoi vaikuttaa ja luultavasti vaikuttikin siihen, millaisia korttipelejä maailmasta nykyään löytyy.
Kun rajoituksia myöhemmin sitten purettiin, monet näistä salassa pelattavista peleistä nousivat suosioon ja levisivät laajasti. Niistä tuli nopeasti osa kulttuuria, ja niiden taustalla oleva poliittinen historia jäi ikään kuin osaksi pelien tarinaa. Tämä kaikki vain tuo esille, kuinka suuri rooli politiikalla oli korttipelien syntymisessä.
Korttipelien moderni aikakausi ja poliittinen ilmapiiri
Nykyajan korttipelaaminen on edelleen sidoksissa poliittisiin tekijöihin. Älypuhelimien kokonaisvaltainen yleistyminen, verkkopelaamisen kasvu ja maksutapojen moninaistuminen ovat luoneet uudenlaisia kehityssuuntia korttipeleillä. Nykypäivänä poliittiset päätökset vaikuttavat suoraan siihen, miten pelejä voidaan tarjota, missä niitä saa pelata ja millaisia teknologioita voidaan hyödyntää.
Kuten hieman ylempänä avattiinkin: uudet maksutavat ja teknologiset ratkaisut ovat muokanneet korttipelien ympäristöä merkittävästi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että nykypäivänä pelaajat voivat siirtyä pelistä toiseen nopeasti ja saumattomasti ilman, että itse alustaa eli nettikasinoa tarvitsee edes vaihtaa. Tämä kehitys seuraa samanlaista rakennetta kuin historiassakin: politiikka säätää puitteet ja pelaajat mukautuvat niihin sekä venyttävät niitä.
Tässä modernissa maailmassa myös perinteiset pelit, kuten suomalaisten suosima paskahousu ja sika, saavat uudenlaisen elämän. Niitä pelataan edelleen samoilla säännöillä, mutta erilaisissa ympäristöissä ja uudenlaisten yhteisöjen keskellä. Korttipelien kestävyys ja jatkuva kehitys kertovat niiden kulttuurisesta voimasta ja siitä, kuinka vahvasti historia ja politiikka ovat uppoutuneet niiden tarinaan.
Yhteenveto
Korttipelien historia on todella mielenkiintoinen ja monipuolinen. Se on tarina kulttuurien vaikutuksesta, poliittisista valloista ja maailman kehityksestä. Korttipelien matka varhaisista kauppareiteistä digitaaliseen aikaan on muovannut niitä paljon vahvistaen niiden mainetta. Politiikka on vaikuttanut niiden leviämiseen, rakenteeseen ja symboliikkaan, ja monet korttipelit, kuten paskahousu, kantavat mukanaan omanlaista historiaa, joka näkyy edelleen pelipöydissä riippumatta siitä ovatko pöydät fyysisiä vai digitaalisia. Korttipelit ovat siis ikään kuin satojen, ellei jopa tuhansien vuosien kulttuurillinen perintö.
