Patalupaus on neljän pelaajan tikkipeli, jota pelataan kahden pelaajan muodostamissa pareissa. Se tunnetaan maailmalla englanninkielisellä nimellä Spades, ja se kuuluu samoihin suosittuihin korttipeleihin kuin monet muut perinteiset pöytäpelit. Pelin ydin on lupaus: ennen jokaista kierrosta jokainen pelaaja lupaa, montako tikkiä aikoo voittaa, ja pisteet määräytyvät sen mukaan, kuinka tarkasti lupaus pitää. Mukaan mahtuu arviointia, taktiikkaa ja ripaus tuuria. Tässä oppaassa käydään läpi patalupauksen säännöt, pelin kulku, pisteiden laskenta ja käytännön vinkit aloittelijalle.
Pikafaktat
| Pelaajat | 4 (kaksi paria vastakkain) |
|---|---|
| Pelityyppi | Tikkipeli, jossa tehdään lupauksia |
| Pakka | Tavallinen 52 kortin pakka, ei jokereita |
| Kortteja per pelaaja | 13 |
| Valttimaa | Pata (aina) |
| Tavoite | Voittaa tasan luvattu määrä tikkejä |
| Voittoraja | Tavallisesti 500 pistettä |
| Alkuperä | Yhdysvallat, 1930-luvun loppu (Spades) |
Mikä patalupaus on?
Patalupaus on klassinen korttipelityyppi, jossa yhden kierroksen aikana pelataan useita tikkejä. Tikki tarkoittaa yhtä kierrosta, jossa jokainen pelaaja pelaa pöytään yhden kortin, ja korkein kortti vie tikin. Patalupauksessa pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen niin, että vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Parin molempien pelaajien tulokset lasketaan yhteen, joten peli on ennen kaikkea yhteistyötä.
Nimi tulee pelin kahdesta tärkeimmästä piirteestä. Pata on aina valttimaa eli vahvin maa: patakortti voittaa minkä tahansa muun maan kortin. Lupaus taas viittaa panostukseen, jossa pelaaja sitoutuu voittamaan tietyn määrän tikkejä. Juuri lupauksen pitäminen – ei pelkkä tikkien kahmiminen – ratkaisee, kuka voittaa.
Patalupauksen säännöt ja pelin kulku
Patalupauksen säännöt on helppo oppia, ja yksi kierros etenee aina samalla kaavalla: kortit jaetaan, pelaajat tekevät lupauksensa ja lopuksi pelataan 13 tikkiä. Kierroksia pelataan niin monta, että jokin joukkue saavuttaa sovitun voittopistemäärän.
Korttien jako ja valtti
Patalupausta pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita. Kortit jaetaan yksitellen, kunnes jokaisella neljällä pelaajalla on 13 korttia. Korttien arvojärjestys on tavallinen: ässä on korkein ja kakkonen matalin. Pata on aina valtti riippumatta siitä, mitä kortteja kenelläkin on. Jako kiertää kierros kierrokselta seuraavalle pelaajalle myötäpäivään.
Lupausten tekeminen
Kun kortit on jaettu, jokainen pelaaja katsoo kätensä ja tekee lupauksen eli arvioi, montako tikkiä aikoo voittaa. Lupaaminen alkaa jakajan vasemmalla puolella istuvasta pelaajasta ja etenee myötäpäivään. Kukin pelaaja ilmoittaa oman lukunsa, ja parin kaksi lupausta lasketaan yhteen joukkueen yhteistavoitteeksi. Esimerkiksi jos sinä lupaat kolme ja parisi neljä, joukkueenne tavoite on seitsemän tikkiä.
- Lupausta ei voi muuttaa sen jälkeen, kun se on annettu.
- Pelaaja voi tehdä myös nollalupauksen, jolloin hän lupaa, ettei voita yhtäkään tikkiä.
- Koska pisteet lasketaan pareittain, parin kannattaa sovittaa lupauksensa yhteen jo tässä vaiheessa.
Tikkien pelaaminen ja padan avaaminen
Lupausten jälkeen pelataan 13 tikkiä. Tikin avaava pelaaja pelaa pöytään yhden kortin, ja muut pelaavat vuorollaan myötäpäivään. Perussääntö on maan tunnustaminen: pelaajan on pelattava samaa maata kuin avauskortti, jos hänellä on sitä. Jos kyseistä maata ei ole kädessä, saa pelata minkä tahansa kortin – myös padan.
Padan käyttöä rajoittaa niin sanottu padan avaaminen (englanniksi breaking spades). Pataa ei saa pelata tikin avauskorttina ennen kuin pata on jo kertaalleen pelattu johonkin tikkiin – tyypillisesti silloin, kun joku pelaaja ei voinut tunnustaa maata ja löi pataa väliin. Vasta kun pata on näin kerran ”avattu”, sillä voi aloittaa tikin. Poikkeuksena pataa saa avata, jos pelaajan kädessä on pelkkiä patoja. Sääntö estää sen, että patakäden saanut pelaaja syöttäisi heti kaikki valttinsa pöytään ja veisi muilta valttimahdollisuuden.
Tikin voittaa korkein pelattu patakortti. Jos pataa ei tikissä pelata, tikin vie avausmaan korkein kortti – muiden maiden korteilla ei siis ole tikissä arvoa, ellei niitä pelattu avausmaana. Tikin voittaja kerää kortit itselleen ja aloittaa aina seuraavan tikin. Kierros jatkuu, kunnes kaikki 13 tikkiä on pelattu ja jokaisen pelaajan kortit ovat loppuneet.
Pisteiden laskeminen
Pisteet lasketaan jokaisen kierroksen jälkeen joukkueittain sen perusteella, pitikö parin yhteislupaus.
- Lupaus onnistuu: joukkue saa 10 pistettä jokaisesta luvatusta tikistä. Esimerkiksi seitsemän tikin lupaus tuo 70 pistettä, kun joukkue voittaa vähintään seitsemän tikkiä.
- Lupaus epäonnistuu: jos joukkue jää alle luvatun määrän, pisteistä vähennetään 10 kertaa luvattujen tikkien määrä. Seitsemän luvanneelta mutta vain kuusi voittaneelta joukkueelta vähennetään siis 70 pistettä.
Säkit eli ylimääräiset tikit
Luvatun määrän ylittävät tikit ovat säkkejä (englanniksi bags tai sandbags). Jokaisesta säkistä saa yhden lisäpisteen, joten liiallinen tikkien kahmiminen ei juuri palkitse. Säkeistä seuraa myös rangaistus: kun joukkueelle on kierrosten aikana kertynyt yhteensä 10 säkkiä, sen pisteistä vähennetään kerralla 100 pistettä ja säkkilaskuri nollautuu. Tämä pakottaa lupaamaan mahdollisimman tarkasti.
Nollalupaus
Nollalupaus on riskialtis mutta palkitseva veto. Jos nollan luvannut pelaaja onnistuu eikä voita yhtäkään tikkiä koko kierroksen aikana, joukkue saa 100 pistettä. Jos nollalupaus epäonnistuu eli pelaaja voittaa edes yhden tikin, joukkue menettää 100 pistettä. Nollalupauksen tehneen pelaajan parin tavoite säilyy omana lupauksenaan.
Monissa pöytäseurueissa pelataan lisäksi sokkonollasta (blind nil): pelaaja lupaa nollan katsomatta korttejaan, jolloin onnistuminen voi tuoda 200 pistettä ja epäonnistuminen vähentää saman verran. Sokkonolla on vapaaehtoinen lisäsääntö, josta kannattaa sopia ennen pelin alkua.
Pelin voittaminen
Patalupauksen voittaa joukkue, joka ensimmäisenä saavuttaa sovitun voittopistemäärän. Yleisin raja on 500 pistettä. Lyhyempää peli-iltaa varten voi sopia esimerkiksi 200 pisteestä ja pidempää varten vaikkapa 1 000 pisteestä. Jos molemmat joukkueet ylittävät rajan samalla kierroksella, voittaa korkeamman pistemäärän kerännyt joukkue.
Strategia ja vinkit pelaamiseen
Patalupauksessa menestyy se, joka osaa arvioida kätensä realistisesti ja tehdä yhteistyötä parin kanssa. Alla muutamia perusvinkkejä, jotka auttavat pitämään lupaukset:
- Arvioi kätesi rauhassa. Korkeat kortit ja pitkä patamaa lupaavat tikkejä; heikot kortit kannattaa huomioida maltillisena lupauksena.
- Säästä patasi oikeaan hetkeen. Pata on valtti, joten se kannattaa käyttää tikkiin, jonka haluat varmasti voittaa – ei turhaan heti alussa.
- Pelaa pieniä kortteja, kun vältät tikkejä. Nollalupauksessa tai lupauksen jo täytyttyä matalilla korteilla pääset eroon tikeistä.
- Tarkkaile pelattuja kortteja. Muiden pelaamista korteista voi päätellä, mitä maita heillä on vielä jäljellä.
- Varo säkkejä. Ylimääräiset tikit tuovat vain pisteen kappaleelta, ja 10 kertynyttä säkkiä vie 100 pistettä.
- Pelaa tiiminä. Parisi lupaus on myös sinun tavoitteesi – auta paria pitämään yhteislupaus.
Yleisimmät virheet
Aloittelijat tekevät patalupauksessa usein muutaman toistuvan virheen, jotka on helppo välttää, kun ne tiedostaa:
- Liian suuri lupaus. Houkutus luvata paljon on suuri, mutta epäonnistunut lupaus vie pisteitä yhtä paljon kuin onnistunut toisi. Realistinen arvio kannattaa aina liioittelun sijaan.
- Padan tuhlaaminen. Jos pelaat valttisi liian aikaisin tai pieniin tikkeihin, et pysty enää ohjaamaan loppukierrosta. Säästä vahvat patakortit ratkaiseviin tikkeihin.
- Parin lupauksen unohtaminen. Oma tulos ei yksin ratkaise. Jos parisi tarvitsee vielä tikkejä, kannattaa auttaa – ja jos yhteislupaus on jo täynnä, vältä turhia tikkejä.
- Säkkien kerääminen vahingossa. Ylimääräiset tikit tuntuvat voitolta, mutta kymmenen säkin rangaistus voi kääntää koko pelin. Lupauksen täytyttyä kannattaa pyrkiä pääsemään eroon korkeista korteista.
Patalupaus ja muut tikkipelit
Patalupaus on sukua monille tunnetuille tikkipeleille. Padan avaamisen sääntö on peritty hertasta, jossa vastaavasti ”avataan hertat”, ja lupaamiseen perustuva rakenne muistuttaa muita suomalaisia tikkipelejä kuten preferenssiä ja marjapussia. Yksinkertaisempaan tikkien keräämiseen tutustut puolestaan tikki-korttipelin oppaassa. Alla oleva taulukko auttaa hahmottamaan, miten patalupaus eroaa muista korttipeleistä.
Vertailu
| Peli | Pelaajia | Pakka | Valtti | Tavoite |
|---|---|---|---|---|
| Patalupaus (Spades) | 4 (parit) | 52 korttia | Pata aina | Pitää luvattu tikkimäärä |
| Hertta (Hearts) | 3–6 | 52 korttia | Ei valttia | Vältellä pistekortteja |
| Preferenssi | 3–4 | 32 korttia | Vaihtuva | Voittaa tarjouksen mukaiset tikit |
| Marjapussi | 4 (parit) | 36 korttia | Vaihtuva | Kerätä pisteitä tikeillä ja pareilla |
| Tikki | 2–6 | 52 korttia | Sovittu | Voittaa mahdollisimman monta tikkiä |
Patalupauksen historia
Patalupaus eli Spades kehitettiin Yhdysvalloissa 1930-luvun lopulla. Peliä tutkineen bridgekirjailija George Coffinin mukaan se sai alkunsa opiskelijoiden parissa Cincinnatissa Ohiossa noin vuosina 1937–1939. Spades polveutuu vanhasta whist-pelistä ja on sukua muun muassa bridgelle ja euchrelle.
Pelin suosio kasvoi merkittävästi toisen maailmansodan aikana, kun sotilaat pelasivat sitä taukojen aikana ja veivät sen mukanaan eri puolille. Sodan jälkeen peli levisi opiskelijoiden keskuuteen. 1990-luvulla internetin ja tietokoneiden yleistyminen – muun muassa Windowsin mukana tulleet korttipelit ja verkkopalvelut – teki patalupauksesta jälleen entistä tavoitettavamman, ja nykyään sitä voi pelata niin fyysisillä korteilla kuin verkossa.
Kenelle patalupaus sopii?
Patalupaus sopii niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin pelaajille. Säännöt oppii nopeasti, mutta lupausten tarkka arviointi ja parin kanssa tehtävä yhteistyö tuovat peliin syvyyttä, joka palkitsee harjoittelua. Koska peli vaatii aina tasan neljä pelaajaa, se sopii erityisen hyvin pareittain pelattaviin illanviettoihin ja seurapeliksi, jossa viihtyvät sekä taktikoinnista nauttivat että kevyemmän pelihetken etsijät. Jos pidät lupaamiseen ja tikkien keräämiseen perustuvista korttipeleistä, patalupaus on tutustumisen arvoinen klassikko.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Kuinka monta pelaajaa patalupaukseen tarvitaan?
Vakiomuotoinen patalupaus pelataan neljällä pelaajalla, jotka jaetaan kahteen pariin. Vastakkain istuvat pelaajat muodostavat joukkueen, ja heidän pisteensä lasketaan yhteen.
Mikä maa on patalupauksessa valtti?
Pata on aina valttimaa. Patakortti voittaa minkä tahansa muun maan kortin, ja korkein tikkiin pelattu patakortti vie tikin.
Mitä nollalupaus tarkoittaa?
Nollalupaus tarkoittaa, että pelaaja lupaa olla voittamatta yhtäkään tikkiä. Onnistuessaan se tuo joukkueelle 100 pistettä ja epäonnistuessaan vie 100 pistettä.
Mitä säkit ovat ja miksi niitä kannattaa välttää?
Säkit ovat luvatun määrän ylittäviä, ”ylimääräisiä” tikkejä. Jokainen säkki tuo vain yhden pisteen, ja kun niitä kertyy yhteensä 10, joukkue menettää kerralla 100 pistettä.
Mihin pistemäärään patalupausta yleensä pelataan?
Yleisin voittoraja on 500 pistettä. Lyhyempään peliin voi sopia esimerkiksi 200 pistettä ja pidempään vaikka 1 000 pistettä – voittaja on ensimmäisenä rajan saavuttava joukkue.