Kusetus on suomalainen bluffauspeli, joka on Paskahousu-korttipelin tunnetuin muunnelma. Se tunnetaan myös nimillä Valepaska, Huijauspaska ja Kusihousu.
Kusetus noudattaa Paskahousun sääntöjä, mutta yhdellä olennaisella erolla: kortit pelataan pöytään kuvapuoli alaspäin, ja pelaaja ilmoittaa itse, mitä hän muka pelasi. Ilmoituksen ei tarvitse pitää paikkaansa – tässä on koko pelin ydin.
Tämä artikkeli selittää Kusetuksen säännöt selkeästi. Käymme läpi korttien jaon, pelin kulun, erikoiskortit sekä ”Kusetus!”-huudon. Jos Paskahousun perussäännöt eivät ole tuttuja, ne kannattaa lukea ensin.
Mikä Kusetus on?
Kusetus on Paskahousun bluffiversio. Tavallisessa Paskahoususssa kortit pelataan kuvapuoli ylöspäin, jolloin kaikki näkevät, mitä pöytään laitetaan. Kusetuksessa kortit menevät pöytään kuvapuoli alaspäin, ja pelaaja vain kertoo, mitä hän pelasi.
Termi haltuun: Kusetus (eli bluffi) tarkoittaa sitä, että pelaaja väittää pelanneensa eri kortin kuin todellisuudessa. Jos väite menee läpi, peli jatkuu. Jos joku epäilee ja on oikeassa, bluffaaja joutuu nostamaan pöydän kortit.
Peliä pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita, ja se sopii parhaiten 3–5 pelaajalle. Tavoite on sama kuin Paskahoususssa: päästä ensimmäisenä eroon kaikista korteistaan.
Koska Kusetus perustuu Paskahousuun, sen perussäännöt kannattaa opetella Paskahousu-korttipelin kautta. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitä bluffaaminen tuo peliin lisää.
Korttien jako
Jokaiselle pelaajalle jaetaan aluksi viisi korttia. Loput pakasta jäävät pöydälle nostopakaksi kuvapuoli alaspäin.
Aina kun pelaaja on pelannut vuorollaan kortteja, hän nostaa nostopakasta uusia niin, että kädessä on jälleen viisi korttia. Näin käsi pysyy täytenä, kunnes nostopakka loppuu.
Pelin aloittaa yleensä pelaaja, jolla on pienin kortti (usein kolmonen), tai muu sovittu aloituskortti.
Pelin kulku
Peli etenee myötäpäivään. Vuorollaan pelaaja asettaa yhden tai useamman kortin pöytään kuvapuoli alaspäin ja ilmoittaa ääneen, mitä hän pelaa – esimerkiksi ”kaksi seiskaa”.
Pelattavan kortin on oltava arvoltaan yhtä suuri tai suurempi kuin edellisen pelaajan (väittämä) kortti. Jos pelaajalla ei ole sopivaa korttia, hän voi joko nostaa pöydän kortit itselleen tai bluffata eli pelata jonkin muun kortin ja väittää sen olevan vaadittua arvoa.
Termi haltuun: Koska kortit ovat kuvapuoli alaspäin, kukaan ei voi olla varma, puhuuko pelaaja totta. Juuri tämä epävarmuus tekee pelistä jännittävän.
Samalla kertaa voi pelata useita samanarvoisia (tai valheellisesti samanarvoisia) kortteja, esimerkiksi väittää pelaavansa ”kolme kuningasta”.
Erikoiskortit
Koska Kusetus perustuu Paskahousuun, samat erikoiskortit ovat käytössä. Ne toimivat samoin kuin peruspelissä – mutta koska kortit ovat piilossa, myös niistä voi bluffata.
| Kortti | Vaikutus |
|---|---|
| Kakkonen (2) | Voidaan pelata minkä tahansa kortin päälle. Kakkosen päälle käy vain toinen kakkonen. |
| Kymppi (10) | Kaataa pöydän: pelatut kortit siirretään sivuun ja sama pelaaja aloittaa uuden pöydän. |
| Ässä (A) | Korkein kortti. |
Erikoiskorttien tarkat säännöt voivat vaihdella porukoittain, joten ne kannattaa sopia ennen pelin alkua – samoin kuin Paskahoususssa.
”Kusetus!”-huuto
Kuka tahansa pelaaja voi epäillä edellistä siirtoa huutamalla ”Kusetus!” (tai esimerkiksi ”Valhe!”). Tällöin juuri pelatut kortit käännetään esiin.
Jos pelaaja todella bluffasi, hän joutuu nostamaan koko pöydän poistopakan käteensä. Jos taas pelaaja puhuikin totta, epäilijä joutuu nostamaan pöydän kortit rangaistuksena aiheettomasta epäilystä.
Tämä tekee epäilemisestä riskin: kannattaa huutaa vain, kun on melko varma – tai kun on valmis ottamaan riskin. Väärä huuto voi kasvattaa omaa kättä huomattavasti.
Bluffaaminen ja korttien seuraaminen
Kusetuksessa ei kannata bluffata jatkuvasti, vaan valita hetkensä. Tehokkain työkalu on korttien seuraaminen: jos tiedät, että kaikki neljä kuningasta on jo pelattu tai omassa kädessäsi, tiedät varmasti, että kuninkaita väittävä pelaaja bluffaa.
Pieni pöytä on turvallisin hetki bluffata, sillä silloin kiinni jäämisen rangaistus – pöydän nostaminen – on pienempi. Kun pöydässä on paljon kortteja, sekä bluffaaminen että väärä epäily muuttuvat riskialttiimmiksi.
Pelin voittaminen
Peli päättyy, kun nostopakka on tyhjä ja pelaajat ovat pelanneet käsikorttinsa. Voittaja on se, joka pääsee ensimmäisenä eroon kaikista korteistaan.
Viimeiseksi korttiensa kanssa jäänyt pelaaja häviää ja on kierroksen ”paskahousu” – aivan kuten peruspelissä.
Jos pidät tästä pelistä, tutustu myös perusversioon eli Paskahousuun sekä muihin korttipeleihin sivustolla.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Onko Kusetus sama peli kuin Paskahousu?
Ei aivan. Kusetus on Paskahousun bluffiversio, joka tunnetaan myös nimellä Valepaska. Se noudattaa Paskahousun sääntöjä, mutta kortit pelataan kuvapuoli alaspäin ja niiden arvosta voi valehdella.
Kuinka monta korttia pelaajalle jaetaan?
Jokaiselle jaetaan aluksi viisi korttia. Pelaaja nostaa nostopakasta lisää aina vuoronsa jälkeen, kunnes pakka loppuu, joten kädessä pyritään pitämään viisi korttia.
Mitä ”Kusetus!”-huuto tarkoittaa?
Se on epäily edellistä siirtoa kohtaan. Kortit käännetään esiin: jos pelaaja bluffasi, hän nostaa pöydän kortit. Jos hän puhui totta, epäilijä nostaa ne.
Kuinka monta korttia kerralla voi pelata?
Yhdestä useampaan samanarvoista korttia, esimerkiksi ”kaksi kasia”. Koska kortit ovat piilossa, määrästä ja arvosta voi myös valehdella.
Onko bluffaaminen pakollista?
Ei ole. Periaatteessa peliä voi pelata täysin rehellisesti, mutta voittaminen on silloin vaikeampaa, koska aina ei ole pelattavaa korttia ilman bluffia.
Kuinka monelle pelaajalle peli sopii?
Kusetus toimii parhaiten 3–5 pelaajalla. Mitä enemmän pelaajia, sitä vaikeampaa korttien seuraaminen on – ja sitä enemmän bluffaamiselle jää tilaa.
Mitä muita nimiä pelillä on?
Yleisin rinnakkaisnimi on Valepaska. Paikkakunnasta riippuen käytetään myös nimiä Huijauspaska, Kusihousu ja fuskupaska.
