Skat on saksalainen kolmen pelaajan tikkipeli, jota pidetään yhtenä vaativimmista ja taktisimmista korttipeleistä. Siinä yhdistyvät huutokauppa, tikkipeli ja tarkka pistelasku: yksi pelaaja pelaa yksin kahta muuta vastaan.
Peliä pelataan 32 kortin pakalla, ja vaikka aktiivisia pelaajia on kolme, myös neljä voi osallistua vuorotellen jakajana. Onnella on Skatissa pieni rooli pitkällä aikavälillä – ratkaisevaa on taito ja korttien laskeminen.
Tässä artikkelissa käydään läpi Skatin säännöt: pakka ja korttien arvot, jako, huutokauppa, pelityypit, valttijärjestys sekä pistelasku.
Pelin perusidea
Skatissa yksi pelaaja (yksinpelaaja) yrittää saavuttaa valitsemallaan pelityypillä tavoitteensa, ja kaksi muuta pelaajaa muodostavat puolustavan parin, joka yrittää estää sen. Tavallisissa peleissä yksinpelaaja tarvitsee vähintään 61 pistettä korttien arvoista (120:stä), ja puolustajat voittavat, jos he keräävät yhdessä 60 pistettä.
Termi haltuun: Skat on myös kahden kortin pino, joka jätetään jaossa pöydälle. Huutokaupan voittaja voi ottaa nämä kortit käteensä ja parantaa kättään – tai pelata ”kädestä” ilman niitä, mikä nostaa pelin arvoa.
Pakka ja korttien arvot
Skatissa käytetään 32 kortin pakkaa: numerokortit 2–6 on poistettu, joten jäljellä ovat 7, 8, 9, 10, jätkä, rouva, kuningas ja ässä kussakin maassa. Jokaisella kortilla on pistearvo, ja pisteitä on pakassa yhteensä 120.
| Kortti | Pistearvo |
|---|---|
| Ässä | 11 |
| Kymppi (10) | 10 |
| Kuningas (K) | 4 |
| Rouva (Q) | 3 |
| Jätkä (J) | 2 |
| 9, 8, 7 | 0 |
Huomaa erikoisuus: kymppi on pistearvoltaan heti ässän jälkeen toiseksi arvokkain, vaikka se sijoittuu korttijärjestyksessä kuninkaan ja rouvan yläpuolelle mutta ässän alapuolelle.
Korttien jako
Jaossa noudatetaan perinteistä kaavaa: ensin kolme korttia kullekin, sitten kaksi korttia pöydälle skatiksi (kuvapuoli alaspäin), sitten neljä korttia kullekin ja lopuksi vielä kolme. Näin jokainen saa kymmenen korttia ja skatiin jää kaksi.
Jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja on esikäsi (forehand), joka aloittaa ensimmäisen tikin huutokaupan jälkeen.
Huutokauppa ja pelityypin valinta
Huutokaupassa ratkaistaan, kuka pelaajista pelaa yksinpelaajana ja millä pelityypillä. Pelaajat eivät huuda pelityyppiä vaan lukuja, jotka vastaavat mahdollisten pelien arvoja. Korkeimman huudon tehnyt pelaaja saa oikeuden pelata yksin.
Huutokaupan voitettuaan pelaaja päättää, ottaako hän skatin kortit käteensä (ja hylkää kaksi korttia) vai pelaako ”kädestä” ilman niitä. Tämän jälkeen hän valitsee pelityypin. Päätyyppejä on kolme:
| Pelityyppi | Valtit | Tavoite |
|---|---|---|
| Väripeli (Suit) | Neljä jätkää + valittu valttimaa | Vähintään 61 pistettä |
| Grand | Vain neljä jätkää | Vähintään 61 pistettä |
| Null (nolla) | Ei valtteja | Ei yhtään tikkiä |
Valttijärjestys
Väri- ja Grand-peleissä neljä jätkää ovat aina korkeimmat valtit, ja niiden keskinäinen järjestys on kiinteä:
Ristijätkä (korkein) → patajätkä → herttajätkä → ruutujätkä.
Väripelissä näiden jälkeen tulevat valittua valttimaata: ässä, kymppi, kuningas, rouva, 9, 8, 7. Muissa maissa (jotka eivät ole valttia) järjestys on ässä, kymppi, kuningas, rouva, 9, 8, 7 ilman valttiasemaa.
Termi haltuun: Aloittelijalle hämmentävää on, että kymppi on korttijärjestyksessä kuningasta ja rouvaa korkeampi – heti ässän jälkeen. Tämä koskee sekä valtteja että tavallisia maita.
Maata on tunnustettava eli pelattava samaa maata kuin tikin avaaja, jos sitä on kädessä. Jos ei ole, saa pelata valtin tai minkä tahansa kortin.
Pistelasku ja kertoimet
Väri- ja Grand-pelin lopullinen arvo lasketaan kertomalla pelityypin perusarvo kertoimilla.
| Pelityyppi | Perusarvo |
|---|---|
| Ruutu | 9 |
| Hertta | 10 |
| Pata | 11 |
| Risti | 12 |
| Grand | 24 |
Termi haltuun: Jätkillä pelaaminen (matadorit, saksaksi mit/ohne) tarkoittaa peräkkäisiä ylimpiä valtteja ristijätkästä alaspäin. Jos pelaajalla on esimerkiksi risti- ja patajätkä mutta ei herttajätkää, hän pelaa ”kahdella” (mit zwei). Kerroin muodostuu matadorien määrästä + 1 itse pelistä, ja sen päälle voi tulla lisää esimerkiksi Schneiderista tai kädestä pelaamisesta.
Lisäarvoa saa Schneiderista (vastustaja jää alle 31 pisteen) ja Schwarzista (vastustaja ei saa yhtään tikkiä). Kädestä pelattaessa Schneiderin tai Schwarzin voi myös ilmoittaa etukäteen, mikä nostaa arvoa entisestään.
Nollapeli (Null)
Nollapelissä yksinpelaajan tavoite on päinvastainen: hän ei saa voittaa yhtäkään tikkiä. Nollapelissä ei ole lainkaan valtteja, eivätkä jätkät ole erikoisasemassa – korttijärjestys on tavallinen: ässä, kuningas, rouva, jätkä, 10, 9, 8, 7.
Nollapeleillä on kiinteät arvot pelityypin mukaan:
| Null-pelityyppi | Arvo |
|---|---|
| Null | 23 |
| Null Ouvert (kortit näkyvissä) | 46 |
Jos yksinpelaaja joutuu ottamaan yhdenkin tikin, nollapeli on heti hävitty. Nolla on hyvä vaihtoehto, kun kädessä on paljon matalia kortteja mutta ei kunnollisia valtteja.
Puolustuspelaaminen
Kun pelaat puolustuksessa paria vastaan, yhteispeli on ratkaisevaa: puolustajien on kerättävä yhdessä vähintään 60 pistettä. Puhuminen ja sopiminen kesken pelin ei ole sallittua, joten ”viestintä” tapahtuu pelattujen korttien kautta.
Yleisiä periaatteita: seuraa tarkasti pelattuja jätkiä ja laske, montako valttia on vielä jäljellä. Anna pistekortteja parisi voittamiin tikkeihin, kun voit. Älä avaa uutta maata, jos et ole varma, ettei se hyödytä yksinpelaajaa.
Skat on tikkipeli kuten Tikki ja Bridge; jos pidät strategisista korttipeleistä, ne ovat luontevia seuraavia tutustumiskohteita. Lisää vaihtoehtoja löytyy korttipelien koonnista.
Historia lyhyesti
Skat kehitettiin 1800-luvun alussa Altenburgin kaupungissa Saksassa, ja se ammentaa vanhemmista peleistä kuten Schafkopf ja Tarock. Ensimmäinen saksalainen Skat-kongressi pidettiin vuonna 1886, ja säännöt on sittemmin yhtenäistetty kansainvälistä kilpapelaamista varten. Saksassa Skat on yhä yksi suosituimmista korttipeleistä.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Kuinka monta pelaajaa Skatissa on?
Aktiivisia pelaajia on kolme. Neljän pelaajan pöydässä jakaja on kunkin jaon ajan tauolla, joten peli pysyy kolmen pelaajan pelinä.
Montako pistettä yksinpelaaja tarvitsee voittoon?
Väri- ja Grand-peleissä vähintään 61 pistettä 120:stä. Puolustajat voittavat, jos he keräävät yhdessä 60 pistettä.
Mikä on skat?
Skat on kaksi korttia, jotka jätetään jaossa pöydälle. Huutokaupan voittaja voi ottaa ne käteensä (ja hylätä kaksi korttia) tai pelata ”kädestä” ilman niitä.
Mikä on korttien järjestys väripelissä?
Neljä jätkää ovat korkeimmat valtit (risti, pata, hertta, ruutu), ja niiden jälkeen valttimaassa ässä, kymppi, kuningas, rouva, 9, 8, 7. Huomaa, että kymppi on kuningasta korkeampi.
Mitä Grand tarkoittaa?
Grand-pelissä valtteja ovat vain neljä jätkää, ja kaikki muut kortit ovat tavallisia maita. Grandin perusarvo on 24.
Mitä Null-peli on?
Null-pelissä yksinpelaaja yrittää olla voittamatta yhtäkään tikkiä. Valtteja ei ole, ja jo yksi voitettu tikki tarkoittaa häviötä.
Mitä Schneider ja Schwarz tarkoittavat?
Schneider tarkoittaa, että hävinnyt osapuoli jää alle 31 pisteen, ja Schwarz sitä, ettei hävinnyt osapuoli saa yhtään tikkiä. Molemmat nostavat pelin arvoa.
