Viisisataa, tunnetummin numeroina 500, on klassinen tikkipeli, jossa pelaajat tarjoavat voittavansa tietyn määrän tikkejä valitsemallaan valttimaalla. Nimi tulee pelin tavoitteesta: ensimmäinen 500 pisteeseen yltävä pelaaja tai joukkue voittaa.
Tämä artikkeli selittää 500-pelin säännöt selkeästi ja aloittelijaystävällisesti. Käymme läpi korttipakan, korttien jaon, tarjouskierroksen, valtin ja bowerit sekä pistelaskun.
500 on tikkipeli – ei rommipeli. Vaikka nimeä käytetään joskus virheellisesti ”500-rommista”, varsinainen 500-peli on aivan eri peli, joka on kehittynyt Euchre-pelistä. Tämä artikkeli käsittelee nimenomaan tikkipeliä.
Mikä 500 on?
500 on tikkipeli, joka kehitettiin Yhdysvalloissa. Siinä yhdistyvät Euchre-pelin piirteet, kuten niin sanotut bowerit, sekä Bridgestä tuttu tarjousjärjestelmä.
Termi haltuun: Tikkipeli tarkoittaa peliä, jossa jokaisella kierroksella pelaajat pelaavat yhden kortin, ja kierroksen eli ”tikin” voittaa korkein kortti tai valtti. Valtti on kierrokselle valittu maa, joka voittaa kaikki muut maat.
Peliä pelataan yleisimmin neljällä pelaajalla kahtena parina, jolloin parit istuvat vastakkain. Sitä voidaan pelata myös muilla pelaajamäärillä, tavallisesti kolmesta kuuteen.
Korttipakka
500 pelataan erikoisella korttipakalla, josta on poistettu osa korteista. Neljän pelaajan peli käyttää 43 kortin pakkaa.
Pakka muodostuu näin: punaisissa maissa (hertta ja ruutu) ovat kortit nelosesta ässään, mustissa maissa (pata ja risti) kortit vitosesta ässään, sekä yksi jokeri. Käytännössä pakasta poistetaan kaikki kakkoset ja kolmoset sekä mustien maiden neloset.
Termi haltuun: Jokeri on 500-pelissä pakan korkein kortti. Australialaisessa pelipakassa jokeri on usein kuvattu kookaburra-linnulla, minkä vuoksi sitä kutsutaan siellä lempinimellä ”the bird”.
Pelaajamäärän kasvaessa käytetään suurempia pakkoja. Esimerkiksi kuuden pelaajan peliä varten on valmistettu jopa 63 kortin erikoispakkoja.
Korttien jako
Neljän pelaajan pelissä jokaiselle jaetaan 10 korttia. Loput kortit muodostavat lesken.
Termi haltuun: Leski (englanniksi kitty tai widow) tarkoittaa pöydälle kuvapuoli alaspäin jätettyä korttijoukkoa. 43 kortin pakalla leskeen jää kolme korttia. Tarjouskierroksen voittaja saa lesken käteensä.
Kortit jaetaan tyypillisesti erissä: kolme korttia kullekin, yksi leskeen, neljä kullekin, yksi leskeen, kolme kullekin ja viimeinen leskeen. Näin jokaiselle kertyy 10 korttia ja leskeen 3 korttia.
Tarjouskierros
Ennen pelaamista käydään tarjouskierros. Siinä pelaajat lupaavat, kuinka monta tikkiä he uskovat parinsa kanssa voittavansa ja millä valttimaalla.
Tarjous koostuu kahdesta osasta: tikkien määrästä (6–10) ja valttimaasta – tai vaihtoehdosta ilman valttia. Tarjoukset asetetaan järjestyksessä, ja jokaisen tarjouksen on oltava edellistä korkeampi.
Termi haltuun: Pelinviejä on tarjouskierroksen korkeimman tarjouksen tehnyt pelaaja. Hän saa lesken käteensä, valitsee sen jälkeen poistettavat kortit ja aloittaa ensimmäisen tikin.
Tarjousten arvojärjestyksessä maat ovat matalimmasta korkeimpaan: pata, risti, ruutu, hertta ja korkeimpana ilman valttia (No Trumps). Erikoisiin tarjouksiin kuuluu myös Misère, jossa pelinviejä lupaa olla voittamatta yhtään tikkiä.
Valtti ja bowerit – pelin tärkein sääntö
500-pelin haastavin mutta olennaisin osa on korttien arvojärjestys valttimaassa. Se poikkeaa tavallisesta.
Valttimaassa korkein kortti on jokeri. Sen jälkeen tulevat kaksi jättää eli boweria, ja vasta niiden jälkeen ässä.
Termi haltuun: Bower tarkoittaa jättää (englanniksi jack), jolla on valttipelissä erityisasema. Oikea bower (right bower) on valttimaan jätkä. Vasen bower (left bower) on saman värisen toisen maan jätkä – ja se lasketaan kuuluvaksi valttimaahan.
Esimerkiksi jos valttina on pata (musta), oikea bower on patajätkä ja vasen bower on ristijätkä (toinen musta jätkä). Ristijätkä toimii tällöin valttina, ei ristinä.
Alla oleva taulukko havainnollistaa korttien arvojärjestyksen.
| Sijoitus | Valttimaassa | Muissa maissa |
|---|---|---|
| Korkein | Jokeri | Ässä |
| Oikea bower (valttimaan jätkä) | Kuningas | |
| Vasen bower (saman värinen jätkä) | Rouva | |
| Ässä | Jätkä | |
| Kuningas | 10 | |
| Rouva | 9 | |
| 10, 9, 8 … alaspäin | 8, 7 … alaspäin |
Huomaa, että koska vasen bower siirtyy valttimaahan, saman värisessä ei-valttimaassa ei ole lainkaan jätkää sen kierroksen aikana.
Pelin kulku
Pelinviejä aloittaa ensimmäisen tikin pelaamalla yhden kortin. Muut pelaajat pelaavat vuorotellen myötäpäivään.
Pelaajan on noudatettava avausmaata eli pelattava samaa maata kuin ensimmäinen kortti, jos hänellä on sitä. Jos ei ole, hän voi pelata minkä tahansa kortin, myös valtin.
Tikin voittaa korkein valtti, tai jos valttia ei ole pelattu, avausmaan korkein kortti. Tikin voittaja aloittaa seuraavan tikin.
Misère-tarjouksessa peli etenee ilman valttia, ja pelinviejä pyrkii olemaan voittamatta yhtään tikkiä.
Pistelasku
Erän lopuksi lasketaan pisteet sen mukaan, saavuttiko pelinviejä tarjouksensa.
Jos pelinviejä saa vähintään tarjoamansa määrän tikkejä, hänen joukkueensa saa tarjouksen mukaiset pisteet. Jos tavoite jää saavuttamatta, tarjouksen arvo vähennetään pisteistä.
Vastustajajoukkue saa tavallisesti 10 pistettä jokaisesta voittamastaan tikistä tarjouksesta riippumatta.
Pisteiden tarkat arvot riippuvat tarjouksen tikkimäärästä ja valttimaasta: korkeampi ja arvokkaamman maan tarjous tuottaa enemmän pisteitä. Peli jatkuu eristä toiseen, kunnes jompikumpi osapuoli saavuttaa tavoitteen.
Peli päättyy, kun joukkue tai pelaaja saavuttaa 500 pistettä onnistuneella tarjouksella. Peli voi päättyä myös tappioon, jos pistesaldo putoaa 500 pistettä miinukselle.
Pelin taustaa
500 kehitettiin Yhdysvalloissa, ja United States Playing Card Company suojasi ja markkinoi pelin säännöt tekijänoikeudella vuonna 1904. Peli syntyi Euchre-pelin laajennuksena, ja siihen lisättiin muun muassa tarjousjärjestelmä.
Yhdysvalloissa 500 oli hyvin suosittu 1900-luvun alussa, kunnes Bridge syrjäytti sen suosion 1920-luvulta alkaen. Peli säilytti kuitenkin asemansa muualla.
Nykyään 500 tunnetaan parhaiten Australian ja Uuden-Seelannin kansallispelinä, ja se on suosittu myös Kanadassa, erityisesti Quebecissä.
Yleisimmät variaatiot
500 taipuu eri pelaajamäärille, ja säännöissä on alueellisia eroja. Alla on koottu yleisimmät variaatiot.
| Variaatio | Erityispiirre |
|---|---|
| Neljän pelaajan peli | Yleisin muoto. Kaksi paria vastakkain, 43 kortin pakka. |
| Kolmen pelaajan peli | Jokainen pelaa itsekseen, käytössä pienempi 33 kortin pakka. |
| Viiden ja kuuden pelaajan peli | Suuremmat erikoispakat (jopa 63 korttia). |
| No Trumps | Tarjous ilman valttia. Korkein tarjoustyyppi. |
| Misère | Pelinviejä lupaa olla voittamatta yhtään tikkiä. |
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Onko 500 rommipeli?
Ei. 500 on tikkipeli, joka on kehittynyt Euchre-pelistä. Sitä kutsutaan joskus virheellisesti ”500-rommiksi”, mutta varsinainen 500-peli perustuu tikkien voittamiseen ja tarjouksiin, ei korttien keräämiseen setteihin.
Kuinka monta pelaajaa 500 vaatii?
Peliä voi pelata kolmesta kuuteen pelaajaa, mutta yleisin ja suosituin muoto on neljän pelaajan peli kahtena parina.
Mikä on bower?
Bower tarkoittaa jätkää, jolla on valttipelissä erityisasema. Oikea bower on valttimaan jätkä ja vasen bower saman värisen toisen maan jätkä. Molemmat ovat arvokkaampia kuin valttimaan ässä.
Mikä on leski?
Leski on pöydälle kuvapuoli alaspäin jätetty korttijoukko (43 kortin pakalla kolme korttia). Tarjouskierroksen voittaja eli pelinviejä ottaa lesken käteensä ja poistaa vastaavan määrän kortteja.
Mistä nimi 500 tulee?
Nimi tulee pelin tavoitteesta: ensimmäinen 500 pisteeseen yltävä pelaaja tai joukkue voittaa pelin.
Mistä maasta 500 on peräisin?
500 kehitettiin Yhdysvalloissa, ja sen säännöt suojattiin tekijänoikeudella vuonna 1904. Nykyään se tunnetaan parhaiten Australian ja Uuden-Seelannin kansallispelinä.
Voiko 500-pelin voittaa ilman valttia?
Kyllä. Tarjouskierroksella voi tehdä No Trumps -tarjouksen, jolloin kierros pelataan ilman valttimaata. Se on tarjousten arvojärjestyksessä korkein vaihtoehto.
