Canfield on yksi vaativimmista yhden pelaajan pasiansseista. Se muistuttaa Klondikea, mutta on selvästi tiukempi: taulukossa on vain neljä saraketta, mukana on 13 kortin varastopino, ja maapinot alkavat satunnaisesta arvosta ässän sijaan.
Peli tunnetaan Britanniassa nimellä Demon (Demon Patience) ja Yhdysvalloissa nimellä Canfield. Kyseessä on sama peli.
Tässä artikkelissa käydään läpi Canfieldin säännöt: pelin asettelu, perusarvo, pelin kulku sekä käytännön strategia varaston hallintaan.
Pelin tavoite
Canfieldin tavoite on siirtää kaikki 52 korttia neljään maapinoon. Maapinot rakennetaan maittain nousevassa järjestyksessä alkaen perusarvosta, ja järjestys kiertää tarvittaessa kuninkaasta takaisin ässään.
Termi haltuun: Perusarvo on se kortin arvo, joka jaetaan ensimmäiseen maapinoon pelin alussa. Kaikki neljä maapinoa alkavat tästä samasta arvosta. Jos perusarvo on esimerkiksi 7, maapino etenee 7, 8, 9, 10, J, Q, K, A, 2, 3, 4, 5, 6.
Peliä pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita.
Pelin asettelu
Canfieldin pelialue muodostuu viidestä osasta. Asettelu tehdään tässä järjestyksessä:
| Osa | Kuvaus |
|---|---|
| Varasto (reserve) | 13 korttia pinossa, joista vain päällimmäinen on kuvapuoli ylöspäin. |
| Maapinot | Neljä pinoa. Ensimmäiseen jaetaan yksi kortti, joka määrää perusarvon. |
| Taulukko | Neljä saraketta, joihin jaetaan yksi kuvapuoli ylöspäin oleva kortti kuhunkin. |
| Nostopakka (stock) | Loput kortit, joista käännetään kolme kerrallaan. |
| Poistopakka (waste) | Nostopakasta käännetyt kortit; päällimmäinen on pelattavissa. |
Termi haltuun: Varasto on Canfieldin ominaispiirre. Sen päällimmäistä korttia voi pelata maapinoihin tai taulukkoon, ja varastoa käytetään myös tyhjien sarakkeiden täyttämiseen. Varaston purkaminen on pelin keskeinen haaste.
Pelin kulku
Taulukossa kortteja rakennetaan laskevasti ja vuorovärein: mustan päälle punainen, punaisen päälle musta. Myös taulukossa järjestys kiertää tarvittaessa (ässän päälle kuningas).
Maapinoihin kortit siirretään nousevasti maittain perusarvosta alkaen. Kun maapino saavuttaa kuninkaan, seuraavaksi tulee ässä ja niin edelleen, kunnes maa on täynnä.
Kun taulukon sarake vapautuu, se täytetään varaston päällimmäisellä kortilla. Vasta kun varasto on tyhjä, tyhjään sarakkeeseen saa siirtää minkä tahansa kortin poistopakasta tai taulukosta.
Nostopakasta käännetään kolme korttia kerrallaan, ja vain päällimmäinen on pelattavissa. Pakan saa käydä läpi useaan kertaan.
Termi haltuun: Toisin kuin Klondikessa, Canfieldissa tyhjään sarakkeeseen ei tarvita kuningasta – täyttö tapahtuu varastosta, ja varaston tyhjennyttyä mikä tahansa kortti kelpaa.
Ero Klondikeen
Canfield ja Klondike muistuttavat toisiaan, mutta muutama ero tekee Canfieldista selvästi vaativamman.
| Piirre | Klondike | Canfield |
|---|---|---|
| Taulukon sarakkeet | 7 | 4 |
| Varastopino | Ei | Kyllä, 13 korttia |
| Maapinon aloitus | Aina ässä | Satunnainen perusarvo |
| Kierto K→A | Ei | Kyllä |
| Tyhjä sarake | Vain kuningas | Täyttö varastosta / mikä tahansa kortti |
Vinkkejä pelaamiseen
Priorisoi varaston purkaminen. Varasto on pelin suurin este, ja sen tyhjentäminen on useimmiten avain voittoon. Käytä varaston päällimmäistä korttia aina kun se on järkevää.
Älä siirrä kortteja maapinoihin liian innokkaasti. Taulukossa kortti voi olla tarpeen sarjojen rakentamiseen. Jos yksi maa etenee liikaa muita edellä, saatat menettää värin, jota tarvitset taulukossa.
Mieti tyhjät sarakkeet tarkkaan. Niitä syntyy harvoin, ja niin kauan kuin varastossa on kortteja, tyhjä sarake täyttyy sieltä automaattisesti. Todellinen joustavuus tulee vasta, kun varasto on tyhjä.
Käy nostopakka läpi harkiten. Koska kortteja käännetään kolme kerrallaan, pakan selaaminen muuttaa sitä, mitkä kortit tulevat pelattaviksi. Seuraa, mitä pakassa on liikkeellä.
Canfieldin lisäksi voit tutustua muihin pasiansseihin, kuten Klondike ja Yukon. Lisää vaihtoehtoja löytyy pasianssien koonnista.
Historia lyhyesti
Canfield on nimetty yhdysvaltalaisen pelurin Richard A. Canfieldin mukaan. Perinteisen tarinan mukaan hän myi kasinollaan pelaajille korttipakan ja maksoi jokaisesta maapinoon saadusta kortista – ja koska peli on hyvin vaikea voittaa, kasino jäi lähes aina voitolle. Tarinaa pidetään kuitenkin todennäköisesti liioiteltuna, joten se kannattaa ottaa värikkäänä anekdoottina eikä tarkkana historiana.
Canfield on tunnetusti vaikea: käytännössä alle 10 % jaoista päättyy voittoon, usein arviolta noin 7–8 %. Juuri tämä tekee onnistuneesta läpipeluusta palkitsevan.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Miten Canfield eroaa tavallisesta pasianssista?
Suurimmat erot ovat 13 kortin varastopino, vain neljä taulukon saraketta ja se, että maapinot alkavat satunnaisesta perusarvosta ässän sijaan. Lisäksi järjestys kiertää kuninkaasta ässään.
Mikä on perusarvo?
Se on ensimmäiseen maapinoon jaetun kortin arvo. Kaikki neljä maapinoa alkavat tästä samasta arvosta ja etenevät nousevasti kierrellen.
Mikä varasto on?
Varasto on 13 kortin pino, josta vain päällimmäinen on näkyvissä. Sitä puretaan pelaamalla kortteja maapinoihin ja taulukkoon sekä täyttämällä tyhjiä sarakkeita.
Mitä kortteja tyhjään sarakkeeseen voi siirtää?
Niin kauan kuin varastossa on kortteja, tyhjä sarake täytetään varastosta. Kun varasto on tyhjä, tyhjään sarakkeeseen saa siirtää minkä tahansa kortin.
Miten nostopakka toimii?
Nostopakasta käännetään kolme korttia kerrallaan, ja vain päällimmäinen on pelattavissa. Pakan saa käydä läpi useaan kertaan.
Onko Canfield ja Demon sama peli?
Kyllä. Demon (Demon Patience) on pelin brittiläinen nimi ja Canfield yhdysvaltalainen – kyseessä on sama peli.
Voiko Canfieldin voittaa joka kerta?
Ei. Canfield on hyvin vaikea: käytännössä alle 10 % jaoista päättyy voittoon. Osa jaoista ei ole ratkaistavissa lainkaan.
